Elämyksiä Espanjasta

Castillo Sohail on Fuengirolan oma linna

Melkein jokaista Espanjan kylää ja kaupunkia komistaa linna, linnoitus tai ainakin niiden rauniot. Fuengirolan kaupungissa, Marbellan ja Málagan puolivälissä, linna on meren ja joen kainalossa korkealla kukkulalla, ja sen nimi on Sohail.

Fuengirolan kaupunki osti rappeutuneen linnakkeen vuonna 1998. Rakennustöitä on tehty siitä asti.

Kesäaikaan linnassa järjestetään musiikki- ja taidetapahtumia. Lämpimässä yössä, tähtitaivaan alla, kuullaan ja katsellaan Espanjan huippuartisteja.

Aivan linnan alapuolella leviää kilometrien pituinen hiekkaranta. Se on päivisin auringonottajien ja iltaisin ja viikonloppuisin nuorison suosima paikka, ja ikiaikaisen linnan raunioista on kaikuu joka kesä myös elektroninen musiikki ja rock.

Aikojen alussa

Ensimmäisenä 38 metriä korkealle rantakukkulalle ovat tiettävästi saapuneet foinikialaiset, seuraavaksi saapuivat puunilaiset ja sitten roomalaiset, jotka nimesivät paikan Sueliksi.

Roomalaisia seurasivat islaminuskoiset maurit, jotka antoivat islamin valtaa puolustamaan pystytetylle linnoitukselle nimen Suhayl.

Suhayl sijaitsi strategisesti oivallisessa paikassa joen suulla, ja laivat pääsivät purjehtimaan jokea pitkin 4 km sisämaahan päin.

Maurien aikaan

Maurit olivat Gibraltarin - salmen yli 700-luvulla tulleita Espanjan valloittajia. Vuonna 956 Córdoban kalifi Abderrahman III antoi määräyksen linnakkeen rakentamisesta. Almoravidien dynastian aikana 1100-luvulla linnoitus rakennettiin kahdeksansivuiseksi, ja sen kulmissa kohosi 8 tornia.

Alun perin linnoitukseen kuljettiin hevosenkengän muotoisesta portista, joka oli päätornin juurella. Sittemmin sisäänkäyntiä muutettiin.

Muurien sisällä sijaitsi asumuksia ja pieni moskeija, jotka ovat hävinneet jäljettömiin aikojen saatossa.

Kristityt ja merirosvot

Vuonna 1485 katoliset kristityt valloittivat linnan, ja se pysyi 70 vuotta entisellään.

Legendaarinen merirosvo ja sittemmin Argelin (Algerian) valtias Barbarroja teki 1500-luvun alussa useita hyökkäyksiä Sohailin linnaan.

Merellisten hyökkäysten jatkuessa linnaan tehtiin 1500-luvun puolivälissä puolustuksellisia muutoksia. Alkuperäinen sisäänkäynti muurattiin umpeen. Uuden vierelle tehtiin uloke, josta tunkeutujien päälle kadettiin kiehuvaa öljyä ja kiviä, ja linnakkeeseen tuotiin kanuunoita.

Sotaisuudet jatkuivat 1600-luvulla, kun sodittiin milloin pohjoisafrikkalaisia, milloin englantilaisia, ranskalaisia ja hollantilaisia vastaan. Sittemmin Fuengirola linnakkeineen muuttui tärkeäksi vastarinnan keskukseksi, kun englantilaiset olivat valloittaneet Gibraltarin (v. 1704)

Linnan pääpiha

Keskuspihalla nyt näkyvät muistot rakennelmista ovat 1730-luvulta. Jälkiä on vartiotornista, hevostalleista, vesikaivosta ja leivinuunista. Latinankielisiä messuja varten linnakkeessa oli kirkko.

Uudistukset teetti aikaan linnanherrana toiminut kreivi Montemar, jonka hautakivi on linnakkeessa. Hänen äitinsä, Leonor Osorio de Astorga, haudattiin muinaisen pääalttarin luokse muurin kupeelle. Äidin hautakivi on nyt Fuengirolan museossa.

Ranskalaisten vuoro

Itsenäisyystaistelujen aikaan Napoleonin ranskalaisjoukot valloittivat Sohailin linnakkeen vuonna 1810. Lähtiessään kahden vuoden kuluttua he tuhosivat osia linnakkeesta, yhden tornin ja muurin.

Ranskalaisten tekemän tuhon jälkeen espanjalaiset rakensivat uudelleen ampuma-aukoilla varustetun Marbellan puolella kohoavan muurin

Asumaton linna sai rappeutua rauhassa koko 1800-luvun lopun ja melkein seuraavankin vuosisadan loppuun, kunnes Fuengirolan kaupunki osti sen vuona 1998 ja aloitti kunnostukset, joita jatketaan edelleen.