EKSYKSISSÄ EUROOPASSA

Kirjoittanut Sebastian Ma, 12/02/2007 - 13:31.

Kommentteja: 2

Tagit:

EKSYKSISSÄ EUROOPASSA.

Oli päästy irti oravanpyörästä ja hankittu matkailuauto. Teki mieli nähdä maailmaa laajemminkin, kuin mitä näkyi saunan ikkunasta. Tuumasta toimeen. Kirjakaupasta Euroopan kartta 1:3,6 miljoonaan, siihen mahtui yhdelle aukeamalle koko Eurooppa, Nord Capista Gipralttarille saakka. Siitä totesimme, että paljon on teitä ja varmasti jollekin niistä mekin osuisimme. Koska olimme asettaneet tavoitteeksemme päästä etelään talveksi, riitti kunhan suunta olisi oikea. Syksyisin ei aurinko joka päivä paista, Euroopassakaan, joten emme voineet jättää suunnan määrittelyä auringon varaan, vaan Suunnon marssikompassi pitäisi nokkamme kohti etelää pilvisinäkin päivinä.
Pikkuhiljaa auto alkoi täyttyä mukaan otettavista tavaroista, joita ilman ei mitenkään voisi tulla vieraissa oloissa toimeen. Lopuksi tuli eteen tilanne, että oli valittava tavarat tai me. Pitkin hampain oli jätettävä äärettömän tärkeitä ja rakkaita tavaroita pois. Koitti lähtöpäivä. Poikavuosieni sankarin huudahdusta lainaten, hihkaisin: ”Skiddy yap, Silver!” Matkaan Hopea!
Vaasasta Uumajaan kesti vain neljä tuntia ja sitten oltiin jo ulkomailla. Sitten vain, nokka kohti etelää. Viikon verran oli ajeltu ja vielä oltiin Ruotsissa, tuli epäilys, josko talvi riittää Espanjaan pääsyyn.
Tanskassa tuli tunne, että nyt ollaan niin eurooppalaisia, niin eurooppalaisia. Hortoilimme eräässä pikkukaupungissa tai kyläkö lie ollut, etsien tuttavamme asuntoa. Katujen nimet oli maalattu jalkakäytävän reunukseen n. 10 sentin korkeudelle maasta. Jos niitä ei ollut kuluttanut liikenne pois, niin sitten rikkaruohot peittivät ne. Aikamme ajeltuamme huomasimme olevamme jonkun maalaistalon navetan takana. Talon väki katseli huuli pyöreänä, kun me kääntelimme, lantapatteria väistellen, autoamme tulosuunnille. Päätimme, että etsimme tuttavamme takaisin tullessa.
Tanskassa on hyvät tiet, myös moottoriteiden ulkopuolella, mutta niillä on hyvin alhaiset nopeusrajoitukset. Päättelimme, että koska Tanska on pieni maa, niin ajamalla hitaammin se saadaan vaikuttamaan suuremmalta, eikä sitten niin helposti putoa laidalta mereen.
Kööpenhaminasta olin nähnyt hienoja matkailumainoksia, joissa pellavatukkaiset, punaposkiset, terveyttä uhkuvat, kauniisti hymyilevät tyttölapset tekevät kaupunkia houkuttelevaksi. Matkan tässä vaiheessa sellaisten näkeminen saattaisi piristää kummasti, ajattelin toiveikkaana. Käppäilin sitten Köpiksen katuja ja vastaan tuli harhaileva katseisia, maantien värisissä, hapsottavissa, likaisissa hiuksissa, kammottavasti meikattuja ja neuloilla lävistettyjä , ilmeisesti ihmisiä, joista ei nopealla vilkaisulla voinut olla varma, kumpaa sukupuolta edustivat. Mistä lie löytäneet mainoksiin niitä omenaposkia?!
Saksassa liikenne on toista, kuin esim. Varkaus – Jäppilä tiellä. Moottoritiellä on kuitenkin rekkojen välissä mukava körötellä, ne ovat ammattilaisia. Me päätimme sentään vähän tutustua moottoritien ulkopuoliseenkin elämään. Niin siinä sitten kävi, kuten otsikostakin ilmenee, että jossain vaiheessa ei ollut hajuakaan missä olemme. Näin tienviitassa nimen ja pyysin vaimoani Kaisua katsomaan noin tuuman paksuisesta, Camping-oppaassa olevista kartoista sellaista nimeä. Hän etsi ja etsi, mutta ei löytänyt. Pysäytin auton ja rupesin katsomaan karttaa ja totesin, että esillä oli karttalehti, jostain Ranskasta.
Eräällä levikkeellä seisoi meijerin tankkiauto. Ajoimme eteensä, ettei pääse karkuun ja karttakirja kädessäni, otsa huolekkaasti rypyssä lähestyin alkuasukasta. Hän puhui sellaista saksaa, jollaista en ollut aiemmin kuullut. Sillä ei sinänsä ollut väliä, en nimittäin osaa saksaa kuin kolme sanaa:” I love you”. Loppujen lopuksi totesin, että minkä pantomiimitaiteilijan maailma minussa onkaan menettänyt. Niin vain selvisi, mihin suuntaan pitäisi ajella, että jälleen olisimme sivistyksen parissa.
Ranska on sitten ihan oma lukunsa, siitä joskus toiste enemmän. Nyt vain kannustan kaikkia niitä, jotka epäröivät lähteäkö vai ei: Ei muuta kuin päätähuimaaviin seikkailuihin vaan!