Elämyksiä Espanjasta

Itse asun 1250:n asukkaan urbanisaatiossa, missä myös valitaan presidentti sekä muut hallituksen jäsenet sekä administraattori, mikä vastaa isännöitsijää. Olin myös itse pari viikkoa hallituksen jäsen kunnes sain tarpeekseni ja erosin.

Täkäläisessä yhtiökokouksessa on ihan normaalia, että samalla hetkellä on esim. viisi yhtäaikaista kovaäänistä väittelyä käynnissä. Yksi idea näiden välttämiseksi on pitää mukana kääntäjä, joka saa joukon hiljenemään hetkeksi kääntämisen ajaksi. Meillä on käännös tehty aika-ajoin englanniksi. On myös normaalia, että agendasta poiketaan milloin mihinkin satunnaiseen suuntaan.

Espanjalaisten vetämät yhtiökokoukset ovat olleet yleensä pelkää kaaosta ja äänestysten lopputulosta voi vain arvailla ja joka tapauksessa pöytäkirja on ollut joka kerta kaikkea muuta kuin totuudenmukainen. Revi siitä!

Paras tapa selvittää oikeudet teoriassa on hankkia kopio yhtiöjärjestyksestä ja yrittää ymmärtää miten asioiden pitäisi mennä. Lisäksi kirjakaupasta löytyy mainioita taloyhtiöiden lakiasioita käsitteleviä oppaita – toki pääosin vain espanjaksi, mutta siinähän tulee sitten kielikin haltuun paremmin. Itse kinusin yhtiöjärjestyksen kopiota runsaan vuoden ja toki sain sen lopulta. Tämän lisäksi olisi hyvä tuntea yleistä taloyhtiöiden käytäntöä. Kaiken edellä mainitun ohittaa vallassa olevan presidentin kokousmenettely ja tulkinnat, mitkä sitten ajaa kaiken ohi.

Jos haluat saada jotain oikeasti aikaiseksi, suositan lobbausrinkiä ennen yhtiökokousta. Jos on tuuria, saatte näin valittua haluamanne johtajat ja valta on teidän, kunnes joku uusi lobbausrinki ottaa sen teiltä.

Koska en tunne yhtiöjärjestystänne en voi sanoa varmasti, mutta yleisesti presidentti on kingi ja hallitus on hänen tukenaan. Isännöitsijä tekee just niin kuin presidentti määrää. Toki meilläkin on kokemusta presidentin vaimoista, joka pisti nenänsä joka paikkaan vaikka siihen ei ole mitään oikeutusta. Toisaalta monet espanjalaiset vaimot ovat todellisia rautarouvia ja miehet toimivat vaimonsa tahdon ohjaamina.

Meillä on ollut jo puoli vuotta sellainen tilanne, että on kaksi presidenttiä ja kumpikin väittää olevansa se ainoa oikea pressa. Arvailen, että kunhan osapuolet tappelevat vuodenpäivät ja haaskaavat sopivan summan rahaa eri oikeusasteissa, lopulta meilläkin on yksiselitteinen presidentti, joka vihdoin voi aikuisten oikeasti johtaa urbanisaatiota.

Tuo epäilyksesi, että sinut voitaisiin pakolla valita pressaksi ihmetyttää ja en oikein usko. Toki täkäläisissä yhtiökokouksissa voi sattua kaikenlaisia ihmeitä ja paras vain tottua niihin, sillä maassa maan tavalla.

Meillä oli taloyhtiössä vuoden alussa yhtiökokous, jossa käsiteltiin mm. Presidenten vaihtoa. Ilmoitustaululla kyllä komeili että kokous sinä ja sinä päivänä ja siihen aikaan, muttei sanaakaan missä tuo "salaseura" kokoontuu...
Emme kumpikaan päässeet kokoukseen (jos paikan olisimmekin löytäneet) koska olimme töissä. Illalla ajaessani autoa autotalliin huomasin, että kokous oli näemmä ollut siellä, koska väkeä oli kuin Hartolan markkinoilla. Eikö sieltä sitten yksi pieni setä viipottanut tärkeän oloisena luokseni kovistelemaan miksemme olleet kokouksessa. Selitin siinä sitten että ensikseenkin olemme työssäkäyviä, ja molempien työvuorot osuivat kokouksen kanssa päällekkäin. Ja toisekseenkin, kuinka voimme osallistua kokoukseen kun kutsussa ei ole halaistua sanaa paikasta? "Ainahan se on ollut autotallissa", kuului vastaus. No se on vähän paha tietää jos ei ole asunut talossa kuin vajaan kuukauden...
Ja jäinpä siinä pohtimaan kokouksen laillisuuttakin, jos ei kutsusta käy ilmi kokouspaikkaa... No, kauaa en ole täällä asunut ja vielä lyhyemmän aikaa olen ollut asunnonomistaja, mutta sen olen jo oppinut, että kaikki ei aina välttämättä mene "sääntöjen mukaan"...

Ja mitä noihin presidentteihin tulee, luulenpa ettei siihen kukaan voi pakottaa; minkäs tekevät jos ei kertakaikkiaan suostu...

Että sellaisia kokemuksia minulla on paikallisesta yhtiökokouskulttuurista...

Kun forumilla kerran on ammattimiehiä (ja -naisia), niin mikä teidän arvionne on, miten monen vuoden jälkeen taloyhtiössä tulee isompia peruskorjauksia, kuten vesi- ja viemäriputkiston uusiminen. Tehdäänkö siitä yhteispäätös yhtiökokouksessa ja maksetaanko se käteisellä vai ottaako taloyhtiö lainaa, kuten Suomessa tehdään ja osakkaat alkavat maksaa sitä hoitovastikkeessa?

En tiedä noista putkiremonteista, mutta meillä uusittiin hissit 25-vuotiaassa talossa ja samalla pantiin alakerrassa 0-kerros kuntoon, uusittiin ulko-ovet ja tehtiin pihallakin iso remontti. Kuuluu yhtiökokouksessa päätettäviin asioihin. Lainaa otettiin ja nyt maksetaan korkeampaa yhtiövastiketta (comunidad), josta osa menee sitten lainan lyhennyksiin.

Aikaisemmin tehtiin vähäisempää remonttia ja sen kustannukset tasattiin maksettavaksi kunkin osakkaan osalta kertasummana määräaikaan mennessä.

Espanjassa on se mukava tapa (ainakin meidän talossamme) että alakerran ilmoitustaululla julkistetaan kaikki rästiin jätetyt, niin summat kuin syyllisetkin. Pitää monen osalta maksut paremmin ajan tasalla.

Jos talossa on paljon sijoittajien omistamia huoneistoja joita vuokrataan (eli omistaja ei itse asu talossa), voi olla vaikeaa saada kaikki mukaan, kun halutaan saada hyväksytyksi tarpeellisiakin korjauksia. Eivät viitsisi maksaa mitään ylimääräistä, kun se olisi omista tuotoista pois.