Elämyksiä Espanjasta

Ihastelin tuota kirjoitustasi kovasti. Noin pitää nuoren ihmisen toimia ja yrittää eteenpäin. Siinä on oppia monelle muulle ikääntyneemmällekin.

Muistelen jossain olleen ääninäytteenkin taidoistasi, vai kuvittelenko harhoja? Olisi kiva kuulla edes tietsikan kautta ääntäsi.

Kukaties joskus tulevaisuudessa olet suuri stara maailman estraadeilla ja silloin voimme sanoa ylpeinä, että mitäs me sanoimmekaan!!!

Tsemppiä vaan eteenpäin kovasti.

Kiitos Uolevi.

On totta että yhdellä sivulla on minun laulua. http://www.kdiablo.cjb.net/ ja kun tuolta sivulta painat "Empire of Earth, The Art of Conquest" ja jäät odottelemaan (se voi siis todellakin kestää). Laulan kyseisellä sivulla Schubertin Ave Marian, tosin nauhoitus on kahden vuoden takaa ja ääni on tätänykyään huomattavasti parempi. Laulun koon vuoksi lataus kestää jokusen aikaa. Niin ja on tärkeää että flash toimii siun internetissä kun meet kuuntelemaan.

Hienoja nää nykyajan vehkeet.

Vaikka en itse ole mikään kovin suuri klassisen musiikin fani, (tai ainakin olen hyvin kranttu) niin tuo nostatti tosiaan hailakat ihokarvani ranteen ja kyynärpään välissä pystyyn. Ja se tarkoittaa sitä, että elämys oli upea.

Suosittelen tosiaan kaikille muillekin sen kuuntelua!!!!!!!!!

Totta totisesti mahtavaa kuunneltavaa!!!!

\o/ Hurraaaaaa!

Kiitos ja kumarrus! On tosi upeaa kun löysit meidät
Kunhan tulen sinne syksymmällä niin haluan nimmarin.

Kiitän ja niiaan kohteliaasti ja nöyrästi kommenteista.

Upeaa Willi, olen sinua soppapäivillä ja synttäreillä tavannut, enkä mitään muuta kuin upeita asioita voi sinulta koskan odottaakaan - tässä taas yksi hyvä esimerkki!

Olipa todella mielenkiintoista luettavaa ja kaunista kuvista päätellen. Mielenkiinnolla jään odottamaan jatkoa Menestystä sinulle opiskeluissasi.

Kiitos Willi, tällaiset on aivan upeaa luettavaa!

Kiitän edelleen jokaista nöyrästi.

Nöyristele minuakin, etkun kyllä tykkäsin vaikka en sitä heti sanonut, hek!

Huom: Käyneenä katsomassa mitä pahaa meistä sanotaan tuolla Suomi 24-juttelussa arvaan, että juuri tämmöinen niitä ärsyttää. Että käyttäydytään hyvin. Kiitetään toisia ihmisiä siitä, mitä antavat muille.

Ja kun tämän nyt sieltä käydessänne luette niin funtsikaa hieman. Kohtuudella.
Ja tulkaa mukaan ihan tavalliseen elämään, missä ihmiset ovat ihmisen arvoisia, kiitos vain.

*heh* nöyristelemään minua ei helpolla saa, mutta edelleen kiittämään nöyrästi kyllä.
Kiitollinen olen siitä, minkä olen "lahjana" saanut synytessäni: ääneni. Paljon on tuskan kyyneleitä vuodatettu siihen että olen päässyt jo tähänkin asti ja vielä pitää mennä paljon pidemmälle. Siksi olen aina kiitollinen niin positiivisesta kuin negatiivisestakin kritiikistä, sillä niistä jokaisesta oppii.

Sainhan viimeinkin kuulla upeaa esitystäsi AH! niin vaikeasta sävellyksestä. Mutta mitäs sitten kun sen osaa. Mulla vain meni koko kroppa possunlihalle kun kuuntelin Sinua. Olen nääs niin herkkä ihminen, että hyvä kun pystyin soittamaan aikoinaan ilman kyyneleitä ja näin "noposet".

Aikoinaan kun opiskelin musiikkia pelkästään 5 vuotta sisäoppilaitoksessa niin sattui kerran Anita Välkki olemaan Seminaarissa johon meidät oli komennettu suorittamaan tutkintoja. Minun täytyi suorittaa Akatemian "ykköstutkinto" puolentoista vuoden opiskelun jälkeen mutta opettajani sanoi, että teet sen ensivuonna jotta saat erinomaisen arvosanan.
Meinattiin kyllä vahingossa ajaa Välkin päälle mutta onneksi ei mennyt niin surullisesti. Istuin aikoinaan Ooppera ravintolassa opettajani kanssa, koska kävin yksityistunneilla hänen ohjauksessa. Välkki tuli samaan pöytään miehensä kanssa ja voi, että oli upea olo nuorella miehellä. Sittemmin voi sanoa, että on helpompaa nimetä ne artistit joita en olisi ollut säestämässä. Anna Mutanenkin on jotenkin kuulu, ja kysytään ollaanko sukua mutta ei vaikka Hän on kotoisin hyvin läheltä.

Näinpä voit käydä katsomassa kotisivuni Googlettamalla Jorma ja edellisen laulajan sukunimeä käyttäen. Saimme päivitettyä ne poikieni kanssa kun He olivat kaksi viikkoa luonani "lomalla".

Voiko nuoret ja raavat miehet syödä niin paljon ?!!! Olivat kuin linnunpojat.

Akatemian juhlasalikin on tuttu, koska alta 20:senä kävin kisailemmassa SM-kisoissa. Onneksi osasin ulkoa kappaleeni, koska telkkariväki laittoi valonheittimet päälle kesken esitystäni ja näin vain punaisia pilkkuja. Hakivat mahdollista yleismestaria. Muuten Meri Louhos oli säestäjänä. Harjoitukset Hänen kotonaan on taas aivan eri tarina.

Hups` tulihan taas tarinaa vaikka en osaakkaan kirjoittaa niin kuin sanansäilän taitavat täällä Orkissa
.

Ps. olin aivan unohtaa erään asian. Seuraavana viikonloppuna täällä kyläpahasessa Ei keskellä mitään tapahtuu !!! Eilen oli vieraanamme oopperalaulaja joka esittää unkarilaisen miehensä kanssa musiikkia ja ( soitin jonka nimeä en tosin tiedä, painaa paljon ja soitetaan vanutuppopuikkojen kanssa ) prinsessani sisko pitää taidenäyttelyn ja ehkä minäkin laitan esille jotain. Minun prinsessani vuosijuhlat on myös samalla, enkä minä rassu ole edes ehtinyt maalata "lumienkeli"- taulua.

Kiitos kaikille niille jotka haluaa lukea nämä alkeelliset mukamas kirjoitukseni. Sitten vielä lopuksi ihana erään Suuren taitelijan Suuret sanat;

Keskeneräisyys kuuluu luontoon ja vaatii suurta taitoa tai suurta viisautta tietää, milloin on pantava sivellin syrjään tai oltava ryhtymättä johonkin.
Varokaamme aina täydellisyyden tavoittelua !!!

Ystävänne Pintor

olisikohan soitin cimbalom

maailmassa monta on ihmeellistä soitinta

Kiitos Pintor.

Välkillä oli ainakin vielä vuosi sitten 2 oppilasta akatemialla. On se kyllä aikamoinen rouva (arvostuksella katsoo) ja ihan hyvä ettette ajanut Välkin päälle.

Kävin katsomassa kotisivusi ja työsi ovat aivan mahtavia. Hyvää työtä ovat siis poikasikin tehneet vaikka söivät (kuten normaallisti kaikki nuoret miehet) välillä pohjattomalta vastalta tuntuvaan vatsaan. Muuten ihastuin suunattomasti siihen hirvi ja koira työhön kuten myös siihen joutsen työhön.

Virallisesti en ole siellä käynyt missä asut (ainakaan en muista) mutta ympäristössä kylläkin, kun opiskelin AMK:n puolella ja tein laulukeikkoja niin vetraanien juhlissa kuin messuissa solistina.

Kappas, vaan. Muistaakseni kyseinen paikka oli siinä Bulevardilla Albertinkadun kulmassa vanhaa Oopperaa vastapäätä. Olemmekohan kukaties siellä siihen aikaan tavanneet?Aikoinaan tuli vietettyä jonkin verran aikaa joskus silloin tällöin siellä.

Parhaiten tutustuin George de Godzinskyyn (Vanha GdG), jonka kanssa meillä oli pankkitilit siinä Bulevardin KOP:ssa siihen aikaan.

Samoina aikoina paloi Finhansa Hietalahden telakalla ja kaikki olimme Salvessa eturivin näköalapaikalla sammuttamassa sitä tulipaloa.

Oli ne aikoja poijaat!

Cimbalom;han se soitin olikin. Huomenna menen auttamaan soittimen nostosssa autosta. Kuulemma painaa n. 100 kiloa.
Tämä taiteilija on asunut suomessa vuosikymmeniä ja esiintyi orkesterinsa kanssa mm. Hotelli Tornissa muistaakseni vuoden kontrahdilla. Olivat hyvin suosittuja.

Lämmittää mieltä saada joskus kehuja.

Se hirvi/ koira taulu onkin suurin kooltaan mitä olen maalannut. Leveys oli 330 m. Silloin otin förskottia tilaajalta, että pääsin lomalle Espanjaan.
Olen ollut eläkkeellä 11 vuotta soittohommista. Silloin keikkatahti oli n 300 sadan kahtapuolta. Veteraanien juhlat olikin silloin hyvin tärkeitä tilaisuuksia.

Olin Helsingissä vain puolitoista vuotta 60/70- luvunvaiteessa. Bruuvien kautta sain työpaikan josta sitten jäin eläkkeelle.

Ravintola oli juuri siellä missä mainitsit. Vastapuolella oli musiikkiliike Smirts` ( muistaakseni nimi oli jotain sinne päin ), jonka alakerrassa kävin soittotunneilla. En siihen aikaan kyllä vielä paljoa ravintoloissa viettänyt aikaa, mutta kaikkihan on mahdollista jos vaikka olisimmekin tavanneet.

Olin minäkin Goden kanssa samalla keikalla ja Hänen poikansa äänitti meidän levyn.

Olihan ne aikoja! Sekin vielä, että olen nukkunut yhden yön opettajani kanssa Finlandia talon orkesterilämpiössä.

Pintor, nyt on ihan pakko kysyä, että mitä soitinta soitit?

Aikamoista keikkaputkea oot tehnyt

Trumpettihan se oli.

Koulukonsertin yhteydessä oli myös soitinesittely. Trumpetin vuoron tulessa lapsilta kysyttiin mikäs tämä soitin on ? Eräs lapsi vastasi; linnantorvi !!!

Koska monien syiden takia en enää voinut soittaa niin myin "pillini" eräälle hammaslääkärille. Hän kysyi monta kertaa, että oletko aivan varma luopumisesta rakkaastasi. Vastasin vain, että olen jo töötännyt tarpeeksi. Tähän Hän vastasi, että ei hänkään katso ihmisten suihin kun jää joskus eläkkeelle.

Ai kuinka ihana vastaus linnantorvi.

Minun ensirakkauteni on täällä Espanjassa mukana, tuolla nurkassa ja ihan säänöllisesti mie otan sen pois kotelostaan. Harmi on vain siinä että en pysty soittamaan viulua enää pitkään yhtäkyytiin sillä käsi "hajosi" aikoinaan lukion kolmannella joka pakotti sitten instrumenti vaihtoon. En kadu sitä että vaihdoin lauluun, sillä olen aina laulanut pitänyt siitä suunnattomasti.