Elämäämme Espanjassa
Kirjoittanut minävain Su, 05/08/2007 - 15:53. 
Kommentteja: 8 
Tagit: 
Nyt olemme asuneet sitten jo neljä viikkoa täällä Fuengirolassa, ja täytyy sanoa että elämä maistuu!
Lapset ovat alkaneet sisäistämään että me todellakin jäämme tänne vuodeksi. Aluksi tyttärellämme oli hieman ikävä fammoa, kun ei enää pääsekään kipaisemaan fammolle niin halutessaan. Mutta tuokin asia on korjaantunut sillä että olemme ottaneet puhelun ikävän tullen. Tulipa yksi päivä tyttäremme silmät kirkkaana selittämään että "eihän me voida muuttaa takas Suomeen kun ei me saada mahtuun lentokoneeseen näitä mun nukenrattaita,ja kun me ostetaan se polkupyöräkin". Olemme ostaneet täältä nuo ns. välttämättömät nukenrattaat, ja polkupyöränkin olemme luvanneet hieman myöhemmin... Poikani on ottanut muuton hyvin, on kuulemma aina halunnut päästä paikkaan missä on lämmintä ja palmuja.
Arki alkaa astumaan kuvioihin mukaan, enää ei lapset esim. vingu päivittäin rannalle. Itseasiassa kävimme viimeksi rannalla reilu viikko sitten 
. Varsinkin nyt kovina hellepäivinä olemme viihtyneet ilmastoidussa kodissamme päivän kuumimmat tunnit. Liikkeelle olemme lähteneet vasta iltapäivän viilennyttyä. Mutta kuumuudesta emme valita, Suomessa on satanut vettä koko ajan enemmän tai vähemmän.
Kävelyretkillämme olemme tutustuneet esim. Fuengirolan vesipuistoon, mahtava paikka. Iskäkin intoutui laskemaan pitkästä jyrkästä mäestä, ja se oli poijaat näky se 
. Seuraavalla kerralla menemme pidemmäksi aikaa ja eväiden kera. Kävimme myös etsimässä Los Pacosin alueella sijaitsevan suomalaisen koulun, jossa poikani aloittaa kuun lopussa neljännen luokan.
Yksi iltapäivä patikoimme Myramarin ostoskeskukseen, jonka Tokelakin on osuvasti nimittänyt ostoshel....ksi. Kierreltävää ja katseltavaa riitti, ja kun on neljä lasta mukana, voitte vain kuvitella kun jokainen repii eri suuntaan että mennään tonne...
No viimein pääsimme nälkäisinä kerrokseen mistä löysimme Burger Kingin. Lapset kertoivat mitä halusivat ja ajoimme heidät pöytään odottamaan. Tuli vuoromme ja kerroimme tilauksemme englanniksi, myyjän englanti kangerteli aika pahoin mutta saimme viimein tilauksemme perille. Kun aloin maksamaan (espanjalaisella) pankkikortilla, niin myyjä pudistaa päätänsä ja elehtii että kortti ei käy 
Eikä käynyt Visa-korttikaan. Kummallakaan ei tietysti tarpeeksi käteistä kukkarossa, joten ei auttanut muu kuin lähteä etsimään automaattia. Nälkäiset ja väsyneet lapset - huono yhdistelmä... Kansainvälinen burger-ketju eikä kortilla maksu onnistu... mielestämme hieman outoa. Mutta ei sitä vissiin turhaan sanota että Espanja on käteisen rahan maa?
Liikenne täällä tuntuu olevan meikäläisittäin aikas villiä. Kuten täälläkin on jo mainittu, autot ovat valtaosin enemmän tai vähemmän kolhittuja, omasta tai toisen toimesta. Positiivinen asia on se että jalankulkijat päästetään todella helposti ylittämään katu suojatietä pitkin. Siinä olisi Suomessa paljon oppimista. Suomessa saisi odottaa kiltisti että kaikki autot ovat menneet ohi, ja sittenkin tehdä ylitys ripeästi jos vaikka joku hurjastelija ilmestyykin yhtäkkiä kulman takaa.
Parkkeerauksia tehdään mitä ihmeellisemmin. Esim. suojatielle parkkeerataan niin autot kuin skootteritkin tässä lähistössämme. Olipa eräs ilta sellainenkin tilanne että parkkiruudusta olisi ollut eräs herra lähdössä, mutta kun kaksi älykästä kuskia oli motittanut hänen autonsa pysäköimällä hänen eteen ajokaistan suuntaisesti, jättäen hätävilkut päälle, jäi se vain yritykseksi. Siinä silminnähden suutuksissa oleva herra huudatti auton torvea iltamyöhään, että nämä kaksi tulisivat siirtämään autonsa... Muutoinkin täällä nuo auton torvet soivat paljon useammin ja herkemmin kuin kotosuomessa.
Kaupoissa asiointi on aina yhtä jännää. Koskaan ei voi olla sata varma että sait kaiken sen mitä lähdit ostamaan. Olemme esim. etsineet hiivaa. Nyt meillä on yksi vaihtoehto tuolla kaapissa mitä pitäisi uskaltaa avata ja katsoa oliko se todella sitä vai jotain muuta... Tuntuu olevan turhaa kysyä neuvoa kaupassa englanniksi, espanja kun ei aivan vielä taivu.
Olemme yllättyneet siitä kuinka vähän täällä ylipäätänsä osataan englantia. Rantakadun tuntumassa kyllä osataan, ainakin jotenkuten, mutta kun tullaan tänne vuorille päin, tilanne heikkenee. Asiaa mietittyämme teimme sen johtopäätöksen että osa syynä on varmaankin tuo TV-ohjelmien dubbaus espanjaksi. Kukaan (paitsi tuon rantakadun yritysten henkilökunta) ei pääse kuulemaan englantia, eikä se jää näin korvaan soimaan.
Meillä poikani on elävä esimerkki tässä asiassa: Poika ei ole päivääkään lukenut englantia koulussa ( ruotsinkielisessä koulussa englanti tulee vasta neljännellä luokalla), mutta puhuu sitä meilkeinpä mennen tullen jo nyt. Ja sen hän on oppinut katsomalla telkkaria, kuuntelemalla musiikkia ja pelaamalla noitä iänikuisia pleikkaripelejään. Mutta meillehän tuo ohjelmien dubbaus espanjaksi sopii, me kuulemme sitä "väkisinkin" ja toivon mukaan opimmekin!
Eräs henkilö kyseli meiltä, olemmeko törmänneet pettymyksiin täällä. Asiaa mietittyäni, en voi sanoa että olisimme. Ihmeteltävää on toki ollut ja tulee varmasti vielä lisää ihmeteltävää eteenkin, mutta niinhän se on että maassa maan tavalla.
Ehkä ainoa asia mikä on tuonut hieman negatiivisia tuntoja, on tuo lievä (lue erittäin lievä) rasismi. Toisaalta se on ihan tervettäkin kokea sitä, ymmärtää paremmin miltä Suomessa olevista ulkomaalaisista tuntuu.
Esimerkkinä tästä voisin kertoa pari tapausta lähipäivistä. Tapas-juhlassa (huom. yhdessä ainoassa myynitkojussa) meitä palveltiin vasta sitten kun kaikki sillä sivulla olevat espanjalaiset asiakkaat oli palveltu, jopa ne jotka tulivat paljon meitä myöhemmin jonottamaan vuoroaan. Toinen tapaus oli eilen illalla kun olimme mieheni kanssa ulkoiluttamassa koiraamme. Erään talon rappukäytävästä tuli 6 henkilöä jalkakäytävälle, tukkien koko jalkakäytävän. Pysähtyivät siihen juttelemaan keskenään eivätkä olleet huomaavinaan meitä vaikka yritin elehtiä tyyliin "olisimme menossa ohi". Kiersimme heidät ajotien kautta puikkelehtien.
Mutta nämä ovat erittäin harvoja ja lieviä tapauksia, pikkasen harmittavat, mutta se siitä. Ei meidän maailma tuollaisesta kaadu 
Kaiken kaikkiaan viihdymme täällä erinomaisesti. Täällä on elämässä sellainen rento meininki, ei stressistä tietoakaan, ja sehän sopii meille! Päivä päivältä tuntuu vahvemmin että tännehän voisi jäädä pysyvämminkin. Ainoa miinus on nuo asuntojen hurjat hinnat. Vaikka myisimme Suomessa omakotitalomme sekä kerrostalo-osakkeeni, ei sillä saataisi meidän poppoolle ilman pankkilainaa tarpeeksi suurta asuntoa täältä. Surullista mutta totta.
P.s Mies katsoi äsken formulat viitos-kanavalta, ihan ilmaiseksi. Mies taisi arvostaa sitä, minä taas en piittaa pätkääkään
- Käyttäjän minävain blogi
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Mukavaa että ootte
Mukavaa että ootte kotiutuneet hyvin sinne aurinkorannikolle. Ehm... fammo on ilmeisesti isoäiti? On todella mukavaa että lapsetkin ovat ottaneet kuuton hyvin ja sopeutuneet sinne.
Liikenne on suht sujuvaa Fuengirolan alueella. Alussa se oli miullekkin että voi kauhistus, mutta tuon miehen myötä, ensin kuin istuin kiltisti kyydissä ensimmäisen vuoden kun tavattiin (en halunut ruveta ajamaan sitä ihanaa audia kuin välttämättömissä tilanteissa ja ne sattui Malagassa. Nautin muuten myös siitä että toinen ajoi
) niin pääsi seuraamaan sitä liikennettä "sisältä" käsin ja sen jäkeen oli helppo astua autorattiin ja liikenteen sekaan myös täällä. Granadan jälkeen niin Fuengirola kuin Malaga ja Torremolinos (jostain syystä en ole koskaan tykännyt ajaa Torressa) tuntuvat lastenleikiltä. Voin siis sanoa että kyllä siihen ajokulttuuriin tottuu nopeasti kunhan muistaa pitää silmät auki 
Kerrohan sitten oliko se hivaa mitä ostitte. Mie löysin tänä kesänä ensimmäisen kerran tuorehiivaa normaalista kaupasta
olin todella yllättynyt mutta ai jestas miten hyvät pullat tuli 
Olen erittäin iloinen siitä että sopeutumisenne aurinkorannikolle on sujunut mukavasti ja tykkäätte olla siellä
se on kaikkein tärkeintä että viihtyy 
Hiivapaketti
Kyllä täältä saa hiivaa.
Kaupat pullistelevat kuivahiivaa ja ainakin Mercadonasta saa tuorehiivaa.
Ihan samannäköistä kuin suomessakin.
Hiiva löytyy samasta hyllystä kuin esim. voi, tuoremaito ja piimä.
Kyllä sillä hiivalla tekee simat, sahdit ja pullat.
Pullaa olen leiponut aina välillä, mutta sen juomapuolen valmistuksen jätän muille.
Mukavaa, että olette alkaneet tottumaan espanjalaiseen rytmiin ja elämäntapaan.
Kokeilkaa kaikkea ennakkoluulottamasti, se kannattaa.
Joskus voi kyllä tulla huonoja kokemuksia, mutta eipähän tarvi sitten jälkeenpäin miettiä, että miltähän sekin olisi maistunut/tuntunut/näyttänyt.
Kuten jo tuossa totesitkin "maassa maan tavalla" on ihan oikea periaate.
Ei yritetä opettaa espanjalaisia suomalaisiksi, vaan sopeudutaan maan tapoihin.
Hyvää jatkoa koko perheelle.
Minä jatkan nyt hammastikkujen istuttamista.
Eivät ole lähteneet vielä kasvamaan, ei taida olla minusta viherpeukaloksi.
=)
Mutta meillehän tuo ohjelmien dubbaus espanjaksi sopii, me kuulemme sitä "väkisinkin" ja toivon mukaan opimmekin!
Ja kun laittaa txt-tv:ltä tekstityksen päälle, niin näkee vielä miten se kirjoitetaan, minulla se ainakin auttaa ymmärtämään paremmin..
Kiitos vinkeistä
Kiitos vinkistä, tuota täytyy kokeilla!
Ja Torolle myös kiitokset opastuksesta, täytyypä ensi kerralla kaupassa ottaa ns. silmä käteen ja katsoa tarkemmin
Kiva lukea näitä
Tällaisia omakohtaisia kokemuksia on kiva lukea.
Moi minävain, vai
Moi minävain, vai pitáisikö sanoa sinävain...
Kiva kun kirjoitat juttuja orkkiin sopeutumisen sujumisesta, kuulostaa hyvältä ja siltä, että tulette viihtymään!
Hiiva on espanjaksi "levadura", ja jos tuorehiivaa ei löytyisi (en ole sitä itse koskaan edes etsinyt, oli tosi hienoa kuulla, että sitäkin on!) niin voit etsiä kuivahiivaa hyllystä, jossa on muita leipomisjuttuja, tomusokeria, mantelilastuja yms. Leivonnaiset ja kakut on yleisnimeltään espanjaksi "repostería", joten kysymällä "levadura para repostería" löydät kuivahiivaa varmasti. Tuorehiiva olisi "levadura fresca".
NEspanjassahan saa mistä tahansa sanasta kysymyslauseen kunhan vähän korottaa nuottia lopussa, joten kiekaiset vain ¿levaduraaaa? tai por favor, ¿hay levadura? niin sillä se selviää.
Tsemppiä sopeutumiseen ja espanjan oppimiseen! Uskon, että ne lievät rasismijututkin häviää kun vaan reippasti koittaa puhua edes pari sanaa espanjaa ja jatkaa sitten englanniksi. Espanjalaiset arvostavat valtavasti sitä, että ihmiset yrittävät puhua heidän kieltään, sillä tavalla erotut sitä paitsi nopeasti useimmista briteistä, joilla on varsin röyhkeiden asiakkaiden maine, joka ehkä aiheuttaa niitä pieniä rasismireaktioita. Huomatuksi tulemiseen auttaa myös se, että korottaa äänen volyymia suomalaisen tason yläpuolelle. Espanjalaiset kun pitävät meidän normaalia puheääntä melkein kuiskailuna.
Tietysti suomalaisiakin on moneen lähtöön, taidan nyt vähän liioitella. Tánä kesänä vaan olin kuuden espanjalaisen kanssa Helsingissä lentokentállä ja aamulla siellä oli niin hiljaista, että koko espanjalaisporukkakin laski puheáänensä hiljaisemmaksi ja nauroivat sitten, että viikko Suomessa sai jo heidätkin "kuiskimaan". Samoin mua huvitti valtavasti kun veli soitti ekan kerran Myramarissa käydessään ja sanoi, että "hieno ostoskeskus, mutta tässsä on käynyt arkkitehdille akustinen virhe, kun täällä on näin kauhee meteli." Se "akustinen virhe" on kyllä maan kulttuurissa, ei Myramarissa...
kiitos blogista
Kiitos blogista! Odotan täällä jännityksessä lisää kokemuksiasi lasten kanssa siellä!
käy kurkkaamassa minun blogeja niin ymmärrät... 
Pari lisäkommenttia
Kielitaito ostoksilla: Jos vuokraisännältänne olisi jäänyt ystävällisesti huusholliinne sanakirja tai olisitte sellaisen itse ostaneet, niin teepäs lunttilappu mukaasi ostoksille, silleen minäkin aloitin aikanaan ja opin monet sanat sujuviksi. Eli ostoslista espanjaksi!
Rasismiin pätee sitten se, että espanjalainen jonotussysteemi on semmoinen, ettei jonoteta, vaan esim. lähi-lihakaupassa uusin saapuja kysyy aikaisemmilta, kuka on "ultima" eli viimeinen. Sen mukaisesti voit myös toimia kioskeilla todeten, että se on nyt "mi turno, por favor" eli nyt on minun vuoroni, olkaa hyvä. Espanjassa joutuu todella pitämään usein puoliaan – ääneen – ihan niin kuin me Suomessakin kiilaillaan hiljaisesti joskus, jos ilmiselvä ulkomaalainen sattuu jättämään tilaa väliin...
Mutta muutoin – ihana blogi, kympin arvoista luettavaa ja kivaa kaiken lisäksi. Justiinsa erinomaisen neuvokasta apua todellisista kokemuksista uusille tulijoille. Hyvä että on Orkki (silloin ei ollut).
Kiitos – ja jatkoa odotellaan.