Elämyksiä Espanjasta

Hola Soleado,

Kovin on vaikea vastata kysymykseesi, mutta luehan tuolta orkin yrittäjánurkasta juttuja, Kari ja muutkin ovat antaneet siellä paljon hyviä ajatuksia yrittäjiksi aikoville. Yrittäminen Espanjassa ei ainakaan ole helpompaa kuin Suomessa, onhan täällä mm. täysin toisenlainen paperisota viranomaisten kanssa, vieras kieli jne. Voisi olla hyvä ajatus kokeilla siipiä yrittäjäná ensin tutummassa ympäristössä.

Siinä huomaat että yrittäjällä ei ole palkkapussia, vain oman työnsä ja yrittämisensä tuotto ja sen riski. Siksi yrittäjälle toimintamaan palkkataso tarkoittaa kustannusta, ei suinkaan rahaa omaan taskuun. Hyvältäkin kuulostavaa liikeideaa kannattaa hioa tarkkaan ennen kuin lähdet Euroopan toiselle laidalle sitä toteuttamaan.

En toki halua lannistaa, haluan vain sanoa, että ennen Espanjaan ja Ranskaankaan lähtemistä asiaa kannattaa tutkia ja laskeskella tarkkaan ja kehittää liikeideaa konkreettisesti. Olen nähnyt valitettavan monen motivoituneen ja kovan työntekijän lähteneen kotiin täältä, kun odotukset Espanjan auringosta ja leppoisasta menosta eivät olleet realistisia.

Olen kuitenkin omasta yrittämisestäni saanut paljon rikkaita kokemuksia, vaikka se varsinainen rikastuminen on kyllá jotenkin jäänyt väliin... Toivotan joka tapauksessa tsemppiä ja onnea matkaan.

Saludos!
Kris

Kris tuon asian vakavamman puolen sanoi selkeästi, joten minä voin ehkä puolestani myös hehkutella.

Yrittäminen todellakin tuo vapautta ja antaa mahdollisuuden vaurastua, mutta sisältää samalla runsaan määrän riskejä ja loputtoman määrän työtä. Suurin riski on yleensä yrittäjä itse – hänen ammattitaitonsa, motivaationsa ja kyky jaksaa sekä oivaltaa asiakkaiden tarpeet oikein ja tarjota tuotteita tai palveluja, jotka erottuvat paremmuudellaan kilpailijan tarjouksista jonkin muun kuin halvan hinnan ansiosta.

Moni suomalainen on todellakin tullut ja mennyt, useakin kituuttaa eikä tule ikinä rikastumaan, vaikka saakin toimeentuonsa yrittäjänä. Ehkä joku rikastunut kepulikonstein äveriääksi, mutta ... istuu nyt kaltereiden takana.

Minä itse? Olen jatkanut Espanjassa aikanaan Suomessa toimineen yritykseni palveluja, jotka voin hoitaa etäältä lähes mistä käsin tahansa. Edellyttäen, että pystyn pitämään asiakkaani. Siinä oma eroavuuteni niihin paikallisiin yrittäjiin nähden, jotka etsivat leipänsä Espanjasta.

Kun osaat perusasiat, ei yrittäminen Espanjassa sinänsä poikkea siitä, mitä joudut kotimaassakin kohtaamaan. Verottaja on mielestäni jopa helläkätisempi ja käyttäessäsi kunnollista asioidenhoitotoimistoa, selviät itse byrokratian kuvioista verraten vähällä.

Mutta kuten Kris sanoi (lue hänen juttunsa vielä yhteen kertaan), voisi olla hyvä ajatus aloittaa yritys Suomessa ja siirtyä myöhemmin tänne. Tai sitten panostat toivottavasti kunnolla aloitusta edeltävään selvitystyöhön ja analyyseihin, jotta tiedät tarkalleen, mitkä ovat markkinat, todelliset mahdollisuutesi ja realistiset tavoitteet ilman mutu-tuntumia.

Äläkä unelmoi rikastumisesta. Herkut tulevat sitten vasta ajan myötä, jos ovat tullakseen ollenkaan.

Yrittäjä – OC

>jos on fiksu, motivoitunut, kova työntekijä jolla on hyvältä kuulostava liikeidea

Vastaan kysymyksiisi kysymyksillä:

-Oletko yrittäjä Suomessa, onko sinulla kokemusta yrittämisestä?
-Onko sinulla tutkittua tietoa siitä, että liikeideasi on hyvä Espanjassa (tai Ranskassa)? (=Pelkkä "hyvältä kuulostava" ei kuulosta hyvältä ainakaan minun korvaan!!)
-Oletko mainitsemasi motivoitunut ja kova työntekijä? =Espanjassa tehdään Euroopan pisintä työpäivää ja yrittäjä saa lisätä siihen vielä muutaman tunnin per paivä!!
-Oletko "fiksu"? =Espanjan (ja tarvittaessa muiden kielien) kielitaito hanskassa, hyvä ulosanti, hyvä "bisnesajattelu", hyvä "look"...
-Onko sinulla liiketoiminnan aloittamiseen tarvittava budjetti kunnossa? (=reilusti rahaa kassassa ainakin vuoden yrittämiseen tappiolla ja seuraavan vuoden +-0 ennen "break-eveniä"...jne)

Jos todenteolla yrittäjäksi lähdet, niin eipä ole sellaista maata, missä ihan ensiksi alettaisiin ajatella rikastumista. Yleensä yrittämisessä on kyse toimeentulosta oman yrittäjyyden kautta ja joskus (hyvin harvoille yrittäjille missään maassa) se tuo sivutuotteena mukavan varallisuuden, hyvin -todellakin hyvin-hyvin-harvoin rahallisen rikkauden, joka on täysin eri asia kuin varallisuus.

Tekisi mielenia sania, että älä masennu Krisin ja OC:n kannanotoista enempää kuin he ovat tarkoittaneet ;)

Tällä maalla on hyvätkin puolensa - siksi minäkin täällä olen. Mahdollisuus helppoon rahaan ei kuulu niihin, mutta ethän sinä kyllä sanaa 'helppo' maininnutkaan. Minäkin tulin tänne vähän sillä mielellä, että olen liian nuori rupeamaan eläkeläiseksi ja jotain yritystä tässä pitäisi ruveta puuhaamaan. Pikkuhiljaa kyseltyäni ja kuulosteltuani päädyin siihen, että jos kumminkin tyytyisi tähän eläkkeeseen.

Yksi tapa suhtautua siihen, että rahan eteen joutuu aika pirusti raatamaan, on tietysti se, että sen saa tehdä nimenomaan Espanjassa. Ja aina on mahdollista löytää se oivallisista oivallisin liikeidea.

Apropoo liikeidea. Tuossa Marbellassa muutama neropatti keksi ruveta myymään rakennuslupia omaan laskuunsa, kun sattumoisin kaupungin entisinä ja nykyisinä silmäntekevinä istuivat juuri sen lähteen päällä.

Niillä on nykyään ns. pitkä palaveri tuossa Mijasin vuorten toisella puolen. Alhaurinin vankilassa...

espanjassa noin 40miljoonaa ihmistä, ranskassa 60miljoonaa ihmistä ja suomessa 5 miljoonaa.

siellä missä on eniten väkeä, niin siellä on eniten asiakkaita ja jos sulla on hyvä liikeidea niin
älä alkaa suomessa kituuttaan, isomman väkimäärän kanssa on varmasti suurempi onnistumis ja
rikastumis mahdollisuus.

onnea vaan yrityksille ja tulevaisuudelle ja muista että kenestäkään ei oo oikeaa apua vaan
itse on tehtävä kaikki, omien haaveiden saavuttamiseksi.

Kummastus tuosta lausunnosta. Vaikka mulla oli Suomessa palveluksessani hyviä ihmisiä, emme silti ehtineet kaikkia suomalaisia palvella vaan oli pakko valita ne asiakkaat, joille tehtiin. Espanjassa olen työskennellyt yksin (ostaen joitakin palveluja voidakseni keskittyä omaan osaamiseeni), enkä mitenkään hyödy isosta asukasmäärästä.

Eri juttu tietenkin, jos tuot maahan vaikkapa kaikille kuluttajille kelpaavaa tavaraa – silloin vaan joudut samalla rakentamaan valtakunallisen organisaation saadaksesi ne kaikki kymmenet miljoonat palveltua – ja samaan aikaan se oma organisaatio sitten myös syö.

Think global, okay – Finnfuerte ehkä osaa perustella meille lähemmin, miten yritystoiminnan aloittaminen tyhjästä toimii täällä paremmin käytännössä niin, että saattaa rikastua helpommin – varsinkin, jos tekee kaiken itse.

Tuomolla on jalat maassa ja ymmärrys siitä, että mitä paremmissa olosuhteissa yrität, sitä vähemmän ehkä ehdit nauttia siitä ympäristöstä, missä yrität.

Ja vielä, mielestäni teet oikein kun kyselet. Kaikkea ei ole pakko uskoa tai omaksua, mutta juuri noin saat enemmän eväitä matkallesi. Kyllä aina kannattaa apuvoimia hyödyntää eikä hajoittaa itseään tekemään ihan kaikkea itse.

Voi sen nähdä niinkin ,että siihen 40 miljoonaan mahtuu 8 kertaa suomen väkiluku.Ja voi olla että vaikka suomalaiset ovatkin valittu kansa ,niin tähän joukkoon mahtuu myös muutama valopää jotka ovat jo yrittämässä tutussa ympäristössä ja kulttuurissa kyseisellä alalla.
Mutta ei onnistuminen tai epäonnistuminen katso maata,siihen on yleensä muita syitä.

Maailma on mahdollisuuksia täynnä. Minusta on hienoa, että unelmoit rikastumisesta ja on vielä hienompaa, jos laitat se elämäsi keskeisimmäksi päämääräksi! Luit aivan oikein!

Tiedän, että sanoistani ei tykätä, koska suomalaiset on opetettu koviksi työntekijöiksi ja tärkeintä työssä’ ei saisi olla palkka/vaurastuminen vaan ”mielenkiintoinen ja motivoiva työ” ja ”uralla eteneminen” ja ”perhe sekä harrastukset ovat etusijalla”. Ja paskat! Elämän tärkeimmäksi tavoitteeksi voi ihan hyvin asettaa myös rikastumisen ja näin ollen sen todennäköisyyskin maksimoituu – ehkä nuo muut jutut seuraavat ihan kuin itsestään perässä.

Espanjasta saat palkattua edullista ja hyvää työvoimaa. Kun olet fiksu, keksit kyllä keinot menestyä ilman mitään vippaskonstejakin. Toki vaikka olet kova työntekijä, se ei takaa rikastumista, mutta paremminkin päämäärätietoinen jatkuva rikastumisen tavoittelu tuo tuloksia. Itse uskon tavoitteellisuuteen kaikessa.

Kielitaidosta on aina etua ja jos se on hallussa, sen jälkeen on ihan sama, rikastutko Ranskassa, Espanjassa vai Suomessa - kunhan rikastut.

Onnea yrittäjän uralle! Ole rohkea ja näytä taitosi!

Tsemppiä vaan Unelmia saa ja pitää koittaa tavoittaa ,eikä aina vaan jättää tekemättä.

Täysin fiktiivinen tarina kolmesta kiinteistömarkkinoilla puuhavasta henkilöstä rannikolla: Kristina, Sanna ja Aku. Jos tarinan henkilöistä tulee mielen joku todellinen henkilö, se on puhdasta aistiharhaa.

Kristinan tausta juontaa johonkin entiseen Itäblokin mahaan. Hän asettautui Marbellaan ja lopulta keskittyi huippukalliiden kiinteistöjen välittämiseen kaikille alueella liikkuville rikkaille kansalaisuudesta välittämättä. Hän onnistui määrätietoisella työllä ja luomalla kontaktiverkoston rikkaiden ytimeen ja tänään hän on seurapiirien kruunamaton kuningatar ja muutenkin arvostettu. Hän halusi aina tulla superrikkaaksi ja hänestä tuli superrikas.

Aku oli suomalainen nuorimies kun hän tuli suomalaisen kiinteistövälitysfirman edustajaksi rannikolle – hänkin halusi tulla superrikkaaksi. Buumi oli meneillään ja hän menestyi ja pian hän jo teki töitä omaan piikkiinsä. Hän pääsi Marbellan piireihin ja sai mahdollisuuden sijoittaa mm. Marbella huippu-urbanisaation tontteihin. Kauppa kävi hyvällä voitolla ja tonttien rakentaminen valmiiksi toi vielä enemmän hyvää. Varallisuutta oli ja autotkin olivat McLaren SLR:ään asti puhumattakaan muista leluista. Sitten nuo samat piirit saivat hänet osallistumaan rahanpesuun – valitettavasti. Hän ei olisi superrikkaana tarvinnut lisää rahaa, mutta jokin harkintakyvyssä petti. Koppituomiohan siitä seurasi ja taisi siinä mennä samalla omaisuuskin?

Sanna on viehättävä suomalaisnainen, joka keskittyi asunnonvälityksessä palvelemaan suomalaisia – toki kauppa kävi myös muiden kanssa. Hänkin menestyi ja vaurastui ihan kohtuullisesti. Hyväsydämisenä ihmisenä hän jopa otti firmansa ohessa viran, jossa auttaa muita alueen ulkomaalaisia pärjäämään Espanjan viidakossa.

Kiinteistövälitystä ei yleensä pidetä kultakaivoksena vaan ihan tavallisena työnä: kaksi tuli superrikkaaksi ja yksi vauraaksi tavoitteidensa mukaisesti ja toinen upporikkaista toheloi omaisuutensa.

Entä jatkossa? Rannikolle on iskenyt asuntokaupan lama, vaikka joku Lakumies onkin asiasta jyrkästi eri mieltä – tuhannet työttömät entiset kiinteistövälittäjät tietävät totuuden uusia työmahdollistuksia etsiessään. Krisulla on jo ikää, mutta menestys tuo menestystä ja hän tietää, että laman aikana tapahtuu markkinoiden uusjako – laman loputtua hän on entistäkin vahvempi. Osa Sannan huomiosta menee muiden auttamiseen ja voi olla, että samalla aika ei riitä markkinaosuuksien valtaamiseen ja toiminnan laajentamiseen – ehkä myös tavoite on tyytyä vähempään mannaan ja panostaa mieluummin elämisen laatuun ja perheeseen? Akukin vapautuu joskus ja voi aloittaa puhtaalta pöydältä ja palata Marbellan seurapiirien ytimeen.

Mitä opimme? Tavoitteet on saavutettavissa.

"... siellä missä on eniten väkeä, niin siellä on eniten asiakkaita ja jos sulla on hyvä liikeidea niin älä alkaa suomessa kituuttaan, isomman väkimäärän kanssa on varmasti suurempi onnistumis ja rikastumis mahdollisuus.
Kummastus tuosta lausunnosta." Näin taivasteli Old Chap.

Tietenkin iso kohderyhmä tuottaa enemmän kuin pieni, varsinkin jos kyse on keskimäärin vähänkoulutetuista ihmisistä, jotka on helppo ylipuhua mainonnan keinoin. Miten vanha mainosmies ei tätä oivalla?

Ajatellaanpa viime vuosina pinnalla olleita verkostomarkkinointiyrityksiä. Mitä laajempi pyramidin pohja, sitä enemmän ternimaitotabletteja, poronsarvijauhetta tms. herkkäuskoisille ehditään myydä. Ja pyramidin huipulla joku todella on rikasrunut.

Entäpä muutamien "valopäiden" kehittelemät postilaatikkofirmat, jotka postittavat aitojen näköisiä valelaskuja. Mitä enemmän byrokratiaan tottumattomia pikkufirmoja, sitä enemmän jonkun tilillä kahahtaa. Varsinkin, jos maassa tai maakunnassa temppu on uusi.

Mahdollisuuksia kyllä löytyy, enemmänkin se on itsestä kiinni. Tuossa edellä jo tulikin Orkkilaisilta monenlaisia vinkkejä ja ajatuksia pohdittavaksi. Itsekin olen kirjoitellut Espanjassa yrittämisestä muutamia artikkeleita, ehkä saat niistäkin joitain ajatuksia.

Espanjassa yrittämisessä kannattaa kiinnittää vakavasti huomiota yhtiö- tai yhteistyökumppaneiden valintaan, koska erityisesti Aurinkorannikolla tuntuu kuhisevan myös härskejä huijareita, joiden röyhkeydellä ei ole mitään rajaa. Kirjoittelin aikoinaan siitäkin aiheesta artikkelin, jossa toin esille muutamia käytännön varoituksia ja vinkkejä ongelmien välttämiseksi ennakolta.

Yksi suosittu yrittämisen tai työskentelyn muoto Espanjassa on etätyö muodossa tai toisessa. Nykyään Espanjan tietoliikenneyhteydet ovat kohtuullisen toimivalla tasolla ja mahdollistavat monenlaisia asioita.

Tsemppiä yrittäjyyteen!

Rikastumiseen helpolla.

Osta omena 10c myy se 20
osta 2 omenaa jne. jne

kun on koossa 10 omenaa niin rikas setäsi kuolee ja testamenttaa sulle 10 milliä
muuten se on pikkusen vaikeempaa

Se, mikä Espanjassa puuttuu, on puhelimitse toimiva asiakaspalvelu. Oli sitten tuote mikä tahansa...

Minäkin kerran kesällä yritin autovakuutukseni agentille soittaa ...

Mutta ihan asian sitten: Mielellään kuulisi tämän ketjun aloittaneen melkein maisteri Soleadon kommentteja siitä, mitä hänen innostamanaan on matkan varrella sanottu. Eikä pelkästään kohteliaisuuden vuoksi vaan myös siksi, että saisimme siitäkin ajatuksia ja vuorovaikutusta aikaan.

Että viitsitkös – kun uskon sinun kuitenkin seuraavan tätä?

Karipentti kirjoitti:
"Se, mikä Espanjassa puuttuu, on puhelimitse toimiva asiakaspalvelu. Oli sitten tuote mikä tahansa..."

Et voi ainakaan tarkoittaa puhelinmyyntiä. Niitä herhiläisiähän soittelee ainakin lankapuhelimeen lähes joka ilta. Kun yhdelle vakuuttaa, ettei osaa sanaakaan espanjaa, soittaa kaveri englanniksi perässä.

Ymmärsin sinun tarkoittavan puhelinohjausta esimerkiksi pienissä huoltotöissä. Hyvä idea, mutta ainakin pitkin Andalucian, Valencian ja Barcelonan rannikkoa vaikea toteuttaa. Rannikollahan puhutaan pitkälti yli 100 kieltä äidinkielenä.

Paina yksi jos haluat ohjeet espanjaksi ... paina 144 jos haluat ohjeet serbokroatiaksi.

Miksi ihmeessä täällä pitäisi saada puhelin (tai muutakaan) "ohjausta" muulla kielellä kuin Espanjaksi? Olemme Espanjassa ja muunkieliset opetelkoot Espanjaa!
Ei kai Suomessakaan mitään saa "serbokroatiaksi" -paitsi huonoa palvelua?

Devspain kirjoitti:
"Miksi ihmeessä täällä pitäisi saada puhelin (tai muutakaan) "ohjausta" muulla kielellä kuin Espanjaksi? Olemme Espanjassa ja muunkieliset opetelkoot Espanjaa!
Ei kai Suomessakaan mitään saa "serbokroatiaksi" -paitsi huonoa palvelua?"

Meistä useimmat elävät monikielisessä Espanjassa, kuten Costa del Solilla, jossa puhutaan mm. englantia ja jopa suomea ( ruotsista ja norjasta puhumattakaan). Esimerkiksi atk-tukihenkilön toivotaan puhuvan äidinkieltä ohjatessaan asiakastaan, koska asiat ovat useimmille "hepreaa" millä kielellä tahansa. Keskustelu paikallisten kanssa baarissa on ihan toinen juttu kuin ammattitermien käyttö.

Vertailu Suomeen ontuu, koska Suomi on pieni, kansainvälisesti katsoen pitkälle koulutettujen maa, jossa ymmärretään aika paljon englantia. Kun siirrät saman palveluajatuksen Espanjaan ( esimerkiksi suomalaisten kansoittamaan "Fugeen") huomaat ettei se toimi. Siellä ajatustoimintaa vaativat asiat pitää kuulla omalla äidinkielellään, muuten ei mene kalloon.

Eri juttu tietenkin, jos tuot maahan vaikkapa kaikille kuluttajille kelpaavaa tavaraa – silloin vaan joudut samalla rakentamaan valtakunallisen organisaation saadaksesi ne kaikki kymmenet miljoonat palveltua – ja samaan aikaan se oma organisaatio sitten myös syö.

Think global, okay – Finnfuerte ehkä osaa perustella meille lähemmin, miten yritystoiminnan aloittaminen tyhjästä toimii täällä paremmin käytännössä niin, että saattaa rikastua helpommin – varsinkin, jos tekee kaiken itse.

kirjoitit vielä että ei saa unelmoida rikastumisesta?

jos tuo maahan tavaraa niin sille katsotaan sopiva jakelia eli tukkuri, ei kukaan oo niin tyhmä,että itse alkaa
rakentaan jotain helvetin jakelu organisaatiota, varsinkaan vieraassa maassa.

jos aikoo valmistaa jotain tuotetta, niin tuotteen osat tehdään alihankintana ja itse suoritetaan kokoaminen ja
pakkausten teko. ja jos on vieraassa maassa, käytetään jälleen jotain tukkuria hyväksi jakeluun.

ja sitten yksi JOS EI UNELMOI RIKASTUMISESTA EI KANNATA ALOITTAAKKAAN
jos noin typeriä miettii jo alussa, niin silloin lausuu jo tuomion koko hommalle.

ja se että pitää tehdä itse kaikki, ei tarkoita sitä, että tekee kaiken yksin, vaan sitä
että ei luota asioiden eteen päin viemisessä, kuin itseensä. koska parhaat kaverit kusee ensimmäisinä
kintuille.

ja kaikille muille kommentoijille vankiloista yms negatiivisista kommenteista, niin morjens..

jos joku nuori ihminen haluaa yrittää, niin sehän on hieno ja kunnioitettava asia
tarviiko sille ruveta paasaamaan että "sää saatanan juippi soot kohta vankilassa ja mikä
sää luulet olevas? ei kuulosta mun korviin ainakaan hyvältä. kyä kannattas vaan mennä
sorvariksi johki tehtaaseen, vaikka yä vuoroon niin saa parempaa liksaa, sitte 50 vuoden päästä
tuut tänne fugeen, niinku me muukki.

edelleen maisterin alulle onnea ja toivottavasti teet oikein helvetisti rahaa.

Heippa

Soleado: ... "Kuinka on sitten yrittäjien palkkapussin laita? Jos on fiksu, motivoitunut, kova työntekijä jolla on hyvältä kuulostava liikeidea, olisiko kenties mahdollisuuksia "rikastua" samaan malliin kuin menestyvänä yrittäjänä Suomessa? Kannattaako yrittäminen espanjassa, vai olisiko parempi idea lähteä esimerkiksi Etelä-Ranskaan..."

Tässä on vastaukseni ja voit rauhassa miettiä sitä missä maassa kannattaa yrittää:

HS: ”Projektipäällikkö Markku Hirvonen vetää tällä hetkellä yhteistyöprojektia, jolla pyritään suitsimaan harmaan talouden elinmahdollisuuksia. Mukana ovat muun muassa poliisi, verohallinto, tulli sekä Helsingin ulosottovirasto.”

Se miksi harmaata taloutta esiintyy, johtuu pitkälle siitä, että verojen maksaminen koetaan kohtuuttomaksi. Seuraava laskelma selvittänee asiaa, joka on suuntaa-antava. Kuitenkin se kertoo lukijalle, miksei pienyrittäjän kannata nostaa Suomessa palkkaa itselleen omasta yrityksestään ja on suuri houkutus siirtyä harmaan talouden piiriin.

Esimerkkiyrittäjä toimii atk konsulttina oman yrityksensä kautta:

1. Yrittäjä laskuttaa 100€/h, josta valtio perii 22 % ALV:tä eli 22 euroa
2. Yrittäjä nostaa palkkaa 50€/h, josta hän maksaa 70 % sivukuluja (sotu) eli 35 euroa.
3. Yrittäjä maksaa 50 % palkastaan veroa yhteensä 25€.
4. Yrittäjä maksaa ostoksiensa kautta 25€ nettopalkastaan alv:tä noin 5 euroa
5. Yrittäjä maksaa muita veroja, kuten alkoholi-, tupakka, kiinteistö-, poltto-aine, auto-, perintö-, ja pääomaveroja arviolta toiset 5 euroa.

Nettopalkaksi yrittäjälle jää käteen 100€ laskutuksesta (lue omasta työstään) 15 euroa.

Valtio perii veroja 122 euron (100€+22 %) verollisesta tuntilaskutuksesta seuraavasti:
Alv 22€ + sotu 35€ + tulovero 50€ + Alv 5€+ muut 5€ = 117 euroa.

Todellinen veroprosentti on 95,9 % (kaava 117€/122€). Lisäksi jos yritys sattuisi tekemään vielä voittoa, se maksaa 28 % voitosta veroa.

Nyt varmaan lukija alkaa ymmärtää, miksei Suomessa kannata harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja sen, että miksi harmaata taloutta ei tulla koskaan saamaan loppumaan.

Suomen valtion pitäisi vakavasti miettiä sitä, että olisiko sen kustannustasossa tinkimistä ja löytyisikö byrokratiassa tehostamisen paikkoja? Voisin väittää 700.000 virkamiehistä on täysin liikaa reilun 5 miljoonan kansalle. Britanniassa on 500.000 virkamiestä ja asukkaita 59 miljoonaa eli noin 16 vähemmän suhteutettuna väestöön.

Olen neuvonut omille lapsilleni, että parempi pysyä toisten leivissä tai muuttaa ulkomaille. Mikäli verot olisivat kohtuullisia, niin varmasti harmaatalous vähenisi. Minusta on oikein, että kansalaiset äänestävät jaloillaan ja teoillaan ja he eivät niele kaikkea, mitä ylhäältä annettaan ja käskytetään. Tässä kohtaa kansalaistottelemattomuus kunniaan.

LakuPekka,

Kuvailit tyhmän konsultin toimintamallin – ei kannata ostaa palveluja tuontapaiselta konsultilta.

Fiksumpi kollega tekisi näin:

• nostaa palkantulona korkeintaan sellaisen summan, että pääsee hyödyntämään kaikki pienipalkkaisen edut
• nostaa pääosan konsultointituloista pääomatulona eli osinkoina
• kasvattaa systemaattisesti firmaa palkkaamalla lisää porukkaa
• ostaa kilpailevan firman kasvun nopeuttamiseksi tai antaa tulla ostetuksi, jolloin pääsee mukaan suurempaan kokonaisuuteen, koska näissä asioissa ei sääntö 1+1=2 päde vaan on paljon enemmän
• suurempi kokonaisuus viedään pörssiin tai myydään edelleen
• tupakkaveron välttämiseksi lopettaa moisen hölmön tavan
• käyttää alkoholia vain kohtuullisesti hiljalleen nautiskellen
• ostaa vähän kuluttavan auton
• optimoi perintöverot ennakolta mm. lahjoittamalla lapsilleen firmansa osakkeita silloin kun niiden arvo on vielä alhainen
• siirtää rahojaan esim. vakuutuskuoreen, jolloin optimoi myös pääomaveroja realisoituneista voitoista
• voi myös muuttaa edullisemman verotuksen maahan, ennen kuin realisoi firmansa
• jne. jne.

Tuosta Suomen byrokratian tehottomuudesta olen ihan samaa mieltä.

Mitä tulee harmaaseen talouteen, eräs hyvin arvostettu julkisuuden henkilö on privaatisti todennut: ” On itse asiassa kansantalouden kannalta järkevää ja tervettä, että maassa on sopivan kokoinen harmaa talous.” Taisi heittää totuuden! Jos katsoo tilannetta Espanjassa, jossa talous on osittain todella harmaata…. työttömät eivät jää odottelemaan korvauksia kuten Suomessa vaan painavat erilaisia hommia harmaana vakituista työpaikkaa odotellessaan…..

Heippa,

Näinkin asiaa voi lähestyä.

Kiitoksia.

Kiitos kiitos vastauksista! Mukava tämä palsta. Suomalaiset varmasti vetävät yhtä köyttä myös siellä aurinkorannikolla?

taidampa ostaa lentolipun ja lähteä espanjaan rikastumaan nyt pitäisi päättää vain se rikastumisen ala.

Sullahan alkaa olla homma putkessa. Nyt ei kun varoitat pankkia etta alkaavat rakentamaan isompaa holvia ja sanot kaikki koyhat ystavyyssuhteet poikki.
Tervetuloa rannikolle!