Elämyksiä Espanjasta

Tyyikkään meriravintolan hovimestari aikanaan opasti nuorta suomalaista junttia ulkomailla silleen, että henkilökunta kyllä tuo oikeat avausvälineet pöytään ja niillä sitten kukin miten vain ...

Myös täällä Thaimaassa olen edelleen tuota neuvoa soveltanut. Viimeksi reilu viikko sitten tilasimme pöytään keskikokoisia taskurapuja ja saimme mukana napakan teakpuisen kalikan. Prinsessan kanssa sitten hakkasimme sillä kuoret puhki ja puukotimme sisuksia esille sekä söimme. Ilmeisesti emme pöllömmin menetelleet, kun ei lähipöydistä hekotteluja kuulunut.

Muutoin olen lähes kaikensorttisista ravuista henkilökohtaisesti sitä mieltä, että parasta niissä on pöytäseura, lisukkeet ja kyytipojat. Advokaattiystävä tulee taas piakkoin tänne golfaamaan ja sitten ... syödään niitä, kun joillekin rapujen nautintaan liittyy semmoinenkin piirre, että se tekee varakkaan vaikutuksen.

Herkkuhetkiä Tuomolle: Älä syö yksin!

Valitettavasti se yksin aterioiminen taitaa olla minun kohtaloni, ainakin nyt ja näköpiirissä olevassa lahitulevaisuudessa... Että täällä olis kyllä hyvälle kokille tyttöystävän vakanssi avoinna

Ja kun tarkoitus on kokatakin omin nokkineen, niin ei ole henkilökuntaa neuvomassa millä aseella sitä yhtä ressukkaa murjotaan. Mutta kiitos ideasta; miksen menisi ensin syömään sitä ravintolassa ja sitten vasta kokeilemaan omin nokkineen? Saakos Filemonissa rapuja?

Tässä alakerrassakin on aika hyvä kalaravintola (Bar Elcano), mutta en muista sen listoilla rapuja nähneeni.

Jaahah, jos lähtis tästä Mercadonaan. Mitähän siellä tänään?

Filemonista ei saa rapuja, ellei ehkä sitten erikseen tilaamalla, mutta kyllä se on paremminkin tavallisemman ruuan paikka. Muitakaan en osaa yht'äkkiä sieltä neuvoa, kun en siis todellakaan ole raputyyppi.

Mitä taas ruokaseuraan tulee, niin hyödynnä nyt ihmeessä ainakin ravut ja karkauspäivä yhdistelmänä – vielä ehdit kutsua koolle vaikka muutamankin daamin valmiina maiskuttamaan herkkuja kerallasi.

EPÄVIRALLINEN YLLYTYS

Tytöt hei – Tuomo saattaa olla ujohko ahnehtija, joten ilmoittautukaa nyt suoraapäätä halukkaiksi ruokaseuraan tässä ketjussa ilman muuta. Asiaa tietenkin auttaa, jos samalla kehaisette parhaita piirteitänne ja annatte jonkin lupauksen – varmaan Tuomo semmoisesta ilahtuu ja saattaa esittää sen päälle kutsun. Lykkyä tykö – molemmille osapuolille!

Matchmaker OC

kalaa ainakin

Pahus, ei ollut ravun rapua siellä Mercadonassa, tai siis ei tuoretavarana. Pakasteena oliis kyllä ollut usiampaakin plaatua. Sorruin tällä kertaa kanantissiin, mutta täytyypä mennä katsastamaan tuo Junakadun SuperCor.

Jaahah, tämähän vaikuttaa lupaavalta.

Käsinkirjoitetut hakemukse pyydetään lähettämään tl.kontt. viimeistään karkauspäivän aatoksi, sisältäen todistusjäljennökset emäntäkoulusta ja ravintolaopistosta.

Ei vaiskaan. Kokkaustaidottomassa naisessa on se etu, että pääsee itse paistattelemaan kehuissa, muka-mestarikokkina. Käytäntö osoittaa, ettei ne koskaan kehtaa saamaansa muonaa haukkua.

Meillä mies tekee sapuskat ja mulle se sopii vallan mainiosti.
Mies on parikin kertaa sanonut, ettei hän voisi elää sellaisen
naisen kanssa, joka ei antaisi hänen kokata.

Siellä se puuhastelee keittiössä ja sit mä tuun ja nostelen vaan kansia
- katsoen mitä mistäkin löytyy. Heh.

Baltimoressa joskus vuonna 1990 paikallinen isäntä antoi vain yhden neuvon: riko sillä puunuijalla kuoret ja älä syö sitä vihreää paskaa sisältä. Toimi hyvin.

Paras paikka rapujen hankintaan on mielestäni Málagan kauppahalli. Se taitaa tosin olla nyt remontissa ja kuuleman mukaan ainakin osa kauppiaista on evakossa jossain toisessa, pienemmässä hallissa.